Näyttelyt

Voimakkaan väri-ilmaisun kautta kuvaan inhimillisiä tunteita: iloa, surua, ahdistusta, pettymystä,
pelkoa, toivoa jne. Kokemukset eletystä elämästä muuntautuvat värien kautta kuviksi.

Käytän töissäni paljon keltaista väriä, mikä kuvaa myös kevätvaloa ja
se aika onkin maalaamiseni tuotteliainta aikaa.

Teosteni muotokieli sijoittuu abstraktin ja esittävän välimaastoon.
Aiheet kumpuavat alitajunnasta, unista ja myös lapsuuden kokemuksista.

Viimeisimpiä näyttelyitäni olivat Ars Liberan ryhmänäyttelyt Kuopion taidemuseossa ”Seitsemän jättiläistä” ja Keravan taidemuseossa.
Teoksiani on mm. Halosten museosäätiön ja Kuopion taidemuseon kokoelmissa.

Seppo Kääriäinen aloitti taiteellisen työskentelyn aikuisiässä. Hän opiskeli maalausta mm. taiteilija Osmo Monton johdolla Iisalmen kansalaisopiston kuvataidepiirissä vuosina 1973 – 1980. Hänen debyyttinsä oli Kuopion läänin aluenäyttelyssä 1977.Kääriäinen on useiden yksityisnäyttelyiden lisäksi osallistunut lukuisiin valtakunnallisiin yhteisnäyttelyihin. Taiteilijatyönsä ohessa hän on toiminut usean yläsavolaisen kansalaisopiston opettajana ja Varpaisjärven yläasteen kuvataideopettajana.

Kääriäisen mukaan hänen teostensa lähtökohtana on usein ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. Metsä on myös hänelle taiteilijana tärkeä energian ja innoituksen lähde. Hän liikkuu paljon luonnossa ja saattaa istahtaa pitkäksikin aikaa nauttimaan luonnon läheisyydestä. Hänelle luonto on inspiraation kehto. Kääriäisen teokset ovat samanaikaisesti sekä abstrakteja että esittäviä. Kuvauksensa symboleina hän käyttää ihmisiä ja eläimiä. Erilaisia tunnetiloja hän kuvaa voimakkailla väreillä ja spontaanilla, ekspressiivisellä ilmaisulla.

Maalauksissaan hän käyttää akryyli-, tempera- ja öljyvärejä. Akvarellivärejä hän käyttää lähinnä luonnosteluvaiheessa ja luontokuvauksissa. Kertamaalauksena tehdyt akvarellit toimivat muistiinpanoina öljyvärimaalauksia varten, sillä hän työstää yleensä samanaikaisesti useaa, noin kymmentä teosta. Taiteen opetustyö vie suuren osan taiteilijan ajasta, mutta Kääriäinen sanoo aikaa löytyvän omalle taiteelle silloin, kun sitä tarvitaan. Mietiskelevä ja pohdiskeleva työskentelytapa näkyy myös hänen tavassaan opettaa. Yksi oppituntien kulmakivistä on vilkas keskustelu, jota käydään paitsi taiteesta ja sen tekemisestä, myös elämästä ylipäätään.

Taidemaalariliiton ja Ars Liberan jäsen.

Lisätietoa:

Seppo Kääriäinen kuvataiteilija / kuvataideopettaja
Sepänmäentie 12 74520 Iisalmi
0505579140
seppo.kaariainen@hotmail.fi

Hetki, jossa ei ole määriteltyä alkua tai loppua

Naiivit kuvitelmat
Nousut ja laskut
Auringonlaskut

Kun ympäröivä maailma sulaa,
millaiseksi minä muutun, millaiseksi me muutumme?

Galleriatilassa nähdään vuoden 2018 aikana syntyneitä mediateoksia. Teokset tutkivat sitä, kuinka käsittelemme elettyjä tapahtumia ja sitä kuinka ajan kuluessa ne voivat muuttua uudeksi kokonaisuudeksi –valemuistoiksi. Teoksien materiaaleina on käytetty vanhoja valokuvia ja VHS-videoita, jotka muovautuvat taiteilijoiden tämän hetkiseen kokemukseen muutoksista, kasvusta ja tulevaisuuden pelosta.

Veera Launonen (s.1989) ja Ilkka Martti Kivelä (s.1981) ovat kuopiolainen taiteilijapariskunta. He työskentelevät yhdessä liikkuvan kuvan ja äänen parissa. Heidän teoksissaan tarkastellaan yksilön toimintatapoja suhteessa ympäristöön ja ihmissuhteiden rakentumiseen. He käsittelevät teostensa kautta subjektiivisia kokemuksia, sekä minäkuvaan liittyviä kysymyksiä.

Näyttelyä ovat tukeneet Taiteen Edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto.

Lisätietoa:

launonenkivela@gmail.com
launonenkivela.tumblr.com
+358 40581 9810

Kristiina Korpela: Satoa ja savusaunaa,
Galleria Ars Liberassa 15.-25.11.2018

Galleria Ars Libera, Suokatu 30, 70110 Kuopio.

Installaatioita, kuvia ja videoteos

Näyttelyssä on esillä satoa Suomen Savon lämpimästä syksystä ja Etelä-Afrikan puoliautiomaan kuivasta keväästä. Kuten myös puhdasta vettä Suomesta ja rooibosjuomaa Etelä-Afrikasta. Ilmasto- ja saasteongelmat ovat globaaleja ja koskettavat kaikkia pallomme asukkaita.

Yläkerrassa on installaatioita, jotka olen rakentanut lukuisilta Afrikan reissuiltani kertyneistä puuesineistä ja kalebasseista. Olen tuunannut niitä ja korjannut särkyneitä. Lasipurkkeihin ja purnukoihin olen kerännyt luonnonantimia sekä pohjoisesta että etelästä, enemmän ja vähemmän: pihlajan- ja katajanmarjoja, rooibosia, kankerbosia, siemeniä. Jotkut näistä ravinto- ja lääkekasveista ovat uhanalaisia.

Alakerrassa on videoinstallaatio 100-vuotiaasta savusaunasta ja sen antimista: vettä, lämpöä ja valoa pimeään. Siis vesiämpäreitä, kiuaskiviä, lyhtyjä, vesileluja ja saunakukkia. Istu penkille, rauhoitu ja ihmettele. Maailmassa on toistaiseksi jotain pysyvää. Taiteilija tarjoaa janoisille sauna- ja rooibosjuomaa.

Projekteja ja näyttelyä ovat tukeneet:

Cape Peninsula University of Technology (CPUT), prof. Retha de la Harpe ja lehtori Peneria George

Streetscapes Community Project: kaupunkiviljelyksiä kodittomille,
projektipäällikkö Jesse Maarit Laitinen

Jääskeläisen ja Korpelan suvut Kiesimältä

Työskentelystäni:

Teen ympäristö- ja tilateoksia sekä installaatioita ja kollaaseja luonnon antimista ja kierrätysmateriaaleista. Kasvatan, kerään ja kerjään materiaalini itse ja kierrätän niitä. Aineet ovat vertauskuvia ja välineet viestejä. Käytän purkujätettä ja löytötavaroita sekä kasvikuntaa, erityisesti hyötykasveja. Ilmastonmuutos on ollut keskeinen teemani vuodesta 2003.

Kartoitan taiteessani tuhoutumisen ja syntymisen yhteen kietoutuvia prosesseja. Toteutan teokseni usein tiettyyn paikkaan, paikan ehdoilla. Vuorovaikutus ympäristön kanssa on minulle olennaisen tärkeää. Sää, luonto ja muut ihmiset tuovat sattumaa ja yllätyksellisyyttä työskentelyyn. Dokumentoin teoksiani valokuvaamalla ja videoimalla. Myös tätä kuvamateriaalia kierrätän uusiin teoksiini, kuten helposti kuljetettaviin valokuva- ja videoteoksiin.

Vuosittainen työskentely Etelä-Afrikassa 2005-2014 on vaikuttanut paljon taiteeseeni. Afrikan luonto ja historia ovat synnyttäneet uusia ilmastonmuutokseen liittyviä aihepiirejä: vesi, paratiisi ja syntiinlankeemus, ilmastopakolaisuus, kodittomuus. Nykyisten luonnonkatastrofien myötä esiin ovat nousseet myös kohtuuttomuus- ja ahneusteemat. Lokakuun 2018 työskentelin Kapkaupungissa, Grabouwssa ja Sutherlandissa keräten uutta materiaalia näyttelyihini.

Lisätietoa:

Kristiina Korpela
www.iki.fi/kristiina.korpela → Facebook
kristiina.korpela@iki.fi
p. 040 865 0478

arslibera60@gmail.com
arslibera.com/galleria

Näyttelyssä on esillä ”1.-11. hetki”-niminen piirrossarja, jossa aiheena on subjektiivinen aikakokemus. Teos koostuu kahdeksankulmaisista piirroksista, jotka on koottu seinälle yhtenäiseksi kentäksi. Yksittäisissä lyijykynäpiirroksissa kuvataan irrallisia hetkiä, havaintoja, muistoja ja ajatuksia. Yhdessä niistä muodostuu kartta tai sarjakuva, jossa voidaan kulkea useita reittejä hetkestä seuraavaan. Se on myös kuva taiteilijan vuodesta, joka nykyään tuntuu kestävän noin neljä kuukautta.

Toinen näyttelyssä oleva teos on Space/Craft-installaation kolmas versio. Installaation lähtökohtina ovat taiteilijan kiinnostus tieteiskirjallisuuteen ja mekaanisiin rakenteisiin, sekä nostalgiset haaveet avaruusmatkailusta.Teoksen nimi viittaa avaruusalusten lisäksi kahteen Immoselle tärkeään kuvanveiston elementtiin: tilaan ja käsityötaitoon.

”Teoksiini tulee retroscifihenkeä siitä, että 70-luvulla esimerkiksi Pikku Kakkosen Nukkumatin hienot raketit loivat pikkupojalle mielikuvan tulevaisuudesta, jossa lennetään Kuuhun viikonlopun viettoon. Nyt haikeana mietin faktaa, että viimeinen miehitetty kuulento tapahtui 46 vuotta sitten – vuosi ennen syntymääni. Sen jälkeen on kehitetty ihanat digihärpäkkeet, internet ja some, mutta missä ovat kuuasema ja matkat Marsiin?”

Näyttelyn valmistamista on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Antti Immonen (s. 1973) on useita materiaaleja käyttävä kuvanveistäjä, jolle on ominaista rakenteleva työskentelytapa. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta vuonna 1997. Hänellä on ollut runsaasti yksityis- ja yhteisnäyttelyitä vuodesta 1996 lähtien. Immonen on tehnyt monta julkista taideteosta – esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystykseen ja Kuopion lentoaseman kiertoliittymän veistoksen. Hän ylsi Kiasman taidekilpailun finaaliin ja oli mukana Marskille Kaveri-näyttelyssä vuonna 2016. Immonen on palkittu Suomen taideyhdistyksen William Thuring palkinnolla, Maecenas-killan palkinnolla Nuorten näyttelyssä 2001 ja Raimo Utriaisen Säätiön stipendillä. Hänen teoksiaan on muun muassa valtion taidekokoelmassa, HAMin, Sara Hildénin säätiön, Kuopion- ja Lahden taidemuseoiden kokoelmissa. Immonen on ollut Kuopion kuvataiteilijat ry – Ars Liberan puheenjohtaja vuosina 2007-2008 ja on Suomen kuvanveistäjäliiton ja Dimensio ry:n jäsen. Immonen asuu ja työskentelee Kuopiossa.

Lisätietoa:

Antti Immonen
Kuvanveistäjä
Aittolammentie 16, 70780 Kuopio
040 5666 003
antti.immonen@antimoni.fi
www.antimoni.fi