Christian Langenskiöld – The World Never Knew I Was Here
14.2.-9.3.2025 | Galleria Ars Libera, Maaherrankatu 9, Kuopio
Avoinna ke-pe 14-18, la-su 12-17
Taiteilija tavattavissa sunnuntaina 9.3.2025 klo 15-17.
Nuoruudessaan Raaseporissa, Langenskiöld työskenteli kesäisin talonhoitajana naapurisaaressa, jossa vanhempi nainen ja hänen tyttärensä olivat työnantajia. Nuori Langenskiöld maalasi seiniä, hakkasi puita ja leikkasi nurmikoita, ja koska talo vaati paljon huoltoa, hän työskenteli heille monena kesänä. Heistä tuli ystäviä, jonka seurauksena heidän kiinnostuksensa taiteeseen tarttui myös Langenskiöldiin. Flora, äiti, kuoli kotonaan vuonna 2008, ja Diana jatkoi talossa asumista yksin.
”Talvisin naiset asuivat Italiassa ja työskentelivät taidekonservoinnin parissa. Saavuttuaan 1970-luvun alussa Sisiliaan he rakastuivat saareen, jossa taide oli osa arkea, ja jäivät sinne vuosiksi. He vierailivat esihistoriallisten ja antiikin aikojen temppeleiden raunioilla maaseudun metsissä ja kävivät kirkoissa, joissa ihailivat taidetta ja arkkitehtuuria. Osa kirkoista oli alun perin ollut pakanallisia pyhäkköjä, joiden paikalle oli rakennettu kreikkalaisia temppeleitä. Jotkut temppelit muunneltiin kirkoiksi, myöhemmin moskeijoiksi ja lopulta taas kirkoiksi. Kaikki nämä aikakaudet näkyivät rakennusten muodoissa ja ornamenteissa. Kaupungeissa menneiden aikojen rauniot olivat yhä osa kaupunkikuvaa, ja naiset olivat kiehtoutuneita esihistoriallisten ja antiikin kansojen läsnäolosta sekä ajasta, joka tuntui elävältä virralta. Monet vanhat julkiset taideteokset olivat huonossa kunnossa kun naiset saapuivat saarelle, ja he alkoivat tehdä yhteistyötä paikallisten taidemuseoiden kanssa palauttaakseen joitakin niistä entiseen loistoonsa.
Diana oli jo pitkään toivonut voivansa tehdä viimeisen matkan Sisiliaan nähdäkseen heidän entiset projektinsa ja vieraillakseen hänelle rakkaissa paikoissa. Hän oli viimeksi matkustanut saarelle 2000-luvun alussa. Ehdotin, että lähtisin matkalle hänen kanssaan, ja ajatus innosti häntä. Lähdimme Sisiliaan huhtikuussa 2023. Elämä saarella oli muuttunut suuresti viime vuosikymmeninä. Diana oli iloinen siitä, että köyhyyttä oli paljon vähemmän, mutta samalla se paikka, johon hän oli rakastunut, oli kadonnut taloudellisen kehityksen myötä. Ihmiset eivät enää eläneet taiteen keskellä: Palermon keskustan vanhasta torista, jossa he olivat restauroineet mosaiikin, oli jäljellä vain vähän. Teos oli viety pois paikaltaan ja sijoitettu museoon. Valkoisella seinällä, kylmässä valossa, kaukana torin vilkkaasta ympäristöstä, mosaiikki tuntui elottomalta. Mutta ehkä niin oli parempi, sillä itse tori oli katoamassa uuden ostoskeskuksen tieltä. Metsätemppelit oli muutettu turistikohteiksi, joiden sisäänkäynnit kulkivat lahjatavarakauppojen kautta. Diana tuli Sisiliaan jättämään hyvästit rakastamalleen paikalle, mutta se oli hävinnyt jo ennen häntä.”
Näyttely koostuu 8×10 tuuman ja 120 mm:n filmipositiiveista, jotka esitetään itse tehdyissä filmikatselulaitteissa ja stereoskoopeissa. Laitteiden rakentamiseen käytetty materiaali on peräisin Floran ja Dianan vanhasta talosta sekä puutarhan kaatuneista puista, joita Langenskiöld oli palkattu hoitamaan. Valokuvat on otettu Sisilian matkan aikana sekä Dianan kotona.
//
Christian Langenskiöld – The World Never Knew I Was Here
14.2.-9.3.2025 | Gallery Ars Libera, Maaherrankatu 9, Kuopio
Open We-Fri 14-18, Sa-Sun 12-17
Meet the artist on Sunday 9.3.2025 from 15 to 17.
In his youth, in Raasepori, Langenskiöld worked as a caretaker on a neighbouring island during the summers, where an older woman and her daughter were his employers. Young Langenskiöld painted walls, chopped wood, and mowed lawns, and because their house required much maintenance, he worked for them during many summers. They became good friends, and a valuable outcome of our friendship was that their interest in art rubbed off on him. Flora, the mother, died at home in 2008, and Diana continues to live in the house by herself.
”In the winter, the women lived in Italy and worked in art restoration. Upon arriving in Sicily in the early 70s, they fell in love with the island where art was a part of everyday life and stayed for many years. They visited the ruins of prehistoric and ancient temples in countryside forests and attended church services, where they admired the art and architecture. Some of the buildings were pagan sanctuaries in the beginning and changed into Greek temples; whereafter, they were transformed into mosques and then churches. All these periods were visible in the shape and ornamentation of the buildings. In the cities, ruins from earlier eras remained part of the urban landscape, and the women were intrigued by the presence of prehistoric and ancient peoples and the resonance of a seemingly living current of time. Many old public artworks were in poor condition when the women arrived on the island, and they began working with local art museums to restore a few of them.
Diana had long hoped to make a final trip to Sicily to see their former projects and visit places dear to her. The last time she travelled to the island was in the early 2000s. I suggested I accompany her on the trip, and she was excited by the idea. We set off for Sicily in April 2023. Life on the island had changed a lot over the last decades. Diana was pleased that there was much less poverty, but the place she had fallen in love with had disappeared as economic development progressed. People no longer lived amidst art: There was little left of the ancient market in the centre of Palermo, where they had restored a mosaic. The artwork had been cut from its place and put in a museum. On a white wall in cold light, removed from the vibrant environment of the market, the mosaic felt lifeless. But it was just as well, as the market was disappearing due to a new shopping centre in the same area. The forest temples had been turned into tourist attractions, where the entrances went through the gift shops. Diana came to Sicily to say goodbye to a place she loved dearly, but it had gone before her.”
Exhibition consists of 8×10 inch film positives, shown in self-made film viewers and stereoscopes. Materials are from Flora’s and Diana’s house and fallen trees of the garden where he used to work. The photographs were taken during their trip and in Diana’s home
//
Toimintaamme tukevat Taike, Kuopion kaupunki ja Uudet klassikot.
/ Thank you for support: Taike, City of Kuopio and Uudet klassikot.
