Topi Ruotsalainen: Savonian Epic 17.2.–12.3.2023

Topi Ruotsalainen: Savonian Epic
17.2.–12.3.2023 | Galleria Ars Libera, Maaherrankatu 3, Kuopio
Avoinna: ke–pe 14–18 + la–su 12–17.
Vapaa pääsy | Tervetuloa!                                                                                Lämpimästi tervetuloa näyttelyn avajaisiin torstaina 16.2. klo 18-20.

Pidin reilu vuosi sitten yksityisnäyttelyn galleria Heinossa (Helsinki) nimellä: 2021: A Folk Epic. Minulle jäi näyttelyn jälkeen vahva tunne, että olin onnistunut raapaisemaan jotain uutta ja kiinnostavaa pintaa, johon halusin paneutua syvemmin. Tämän seurauksena syntyi Kuopion Galleria Ars Liberaan jatkonäyttely: ”SAVONIAN EPIC”.
Savonian Epic viittaa nimenä Amerikan Yhdysvaltojen juurimusiikkia esitelleeseen television dokumenttisarjaan ”American Epic” (ohj. Bernard MacMahon 2016). Henkilökohtaisella tasolla Savonian Epic on eräänlainen oodi syntymäseutuani ja juuriani kohtaan; Se on kadonneen ajan ja paikan etsintää; Eeppinen ja osin kuvitteellinen taiteen liepeiltä löytyvä maailma, missä vanhan ajan musiikki, kuvat ja kulttuuri sekoittuvat tämän päivän kokemuksiin ja mielikuvien maailmaan. Näyttely lainaa kansallis- ja kulkuriromantiikasta pienellä savolaistwistillä ja pilke silmäkulmassa.

Olen itse vuodesta 2012 kirjoittanut ja esittänyt folk- ja roots-musiikkia yhtyeeni Mount Fool nimissä. Koen musiikin hyvin visuaalisesti vaikkakin itselleni musiikki näyttäytyy lähinnä häilyvinä mielikuvina, mahdollisina sävyinä ja tunnelmina, jotka pyrkivät alati pakenemaan yksittäisen kuvapinnan kahlitsevia raameja ja pysähtynyttä kaksiulotteisuutta. Halusin kokeilla, miten voisin maalauksen keinoin antaa lauluilleni vielä suoraviivaisemman visuaalisen muodon ja päädyin toteuttamaan öljyväriteoksia laulujen pohjalta. Huomasin aika nopeasti, että ns. suoraviivaiset ja selkeät toteamukset eivät istu tähän savolaisittain kiertyneeseen sivellinkäteen. Haluan pikemminkin jättää asioita piiloon tai puhua niistä symbolein ja kiertoilmauksin, katsojaa/kuulijaa testaten ja vastuuta vastaanottajalle sysäten.
Lopulta nautin suunnattomasti siitä, että pystyn rakentamaan maalauksiini vapaasti viittauksia ja ammentamaan kaikesta siitä työstä, mitä laulujen kautta on jo valmiiksi luotu teoksia taustoittamaan.

2021: A Folk Epic näyttelyyn voi tutustua virtuaalisesti osoitteessa: https://visit.virtualartgallery.com/Topi-Ruotsalainen/?lang=en

BIO

Topi Ruotsalainen on Kuopiossa (1979) syntynyt kuvataiteilija ja taidemaalari. Hän on tullut tunnetuksi figuratiivisista öljyvärimaalauksista, joissa hän kuvaa ihmistä. Ruotsalaisen ihminen on usein tilassa tai tilanteissa, yksin ja yhdessä, joukkoina ryhminä ja verkostoina. Näiden erilaisten ryhmittymien kautta Ruotsalainen nostaa esiin hienovaraisia kysymyksenasetteluja, jotka peilaavat ympäröivää yhteiskuntaa ja aikamme tapahtumia. Teoksista löytyy ihmishahmojen keskeltä usein myös jotain tavanomaisuudesta poikkeavaa, pieni symbolinen elementti, joka luo maalauksiin milloin vinksahtaneen ja humoristisen, milloin uhkaavan ja latautuneen tunnelman.

Ruotsalainen on valmistunut Kuvataideakatemiasta Kuvataiteen maisteriksi vuonna 2009 ja Taideteollisesta korkeakoulusta Taiteen maisteriksi vuonna 2005. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 2005, jonka jälkeen hän on pitänyt aktiivisesti yksityisnäyttelyitä ja osallistunut lukuisiin yhteis- ja ryhmänäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Helsingissä hänen töittensä esittelystä on vuodesta 2010 lähtien vastannut galleria Heino. Kansainvälisesti hänen teoksiaan on ollut näytteillä mm. Berliinissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Lontoossa ja New Yorkissa.

Ruotsalaisen teoksia on lukuisissa yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomessa teoksia on mm. Valtion taidemuseo Kiasman, Amos Rexin, Saastamoisen säätiön, Aineen kuvataidesäätiön, Sara Hildénin taidemuseon, Kuopion taidemuseon ja Tampereen taidemuseon kokoelmissa.

Ruotsalainen asuu ja työskentelee Espoossa.

Kuva: «Savolainen Junahoopo», öljy kankaalle, 100x120cm, 2022. Topi Ruotsalainen©

Paula Humberg: Dispersal 20.1.–12.2.2023

Paula Humberg: Dispersal

20.1.–12.2.2023 | Galleria Ars Libera, Maaherrankatu 3, Kuopio

Avoinna: ke–pe 14–18 + la–su 12–17. Vapaa pääsy.

[English below]

Tervetuloa!

Lämpimästi tervetuloa näyttelyn avajaisiin torstaina 19.1. klo 18-20

Paula Humbergin valokuvasarja ja biotaideprojekti Dispersal visualisoi ilmastonmuutoksen ja pölyttäjien vähenemisen vaikutuksia arktiseen luontoon. Humberg kuvasi sarjan Grönlannissa
Zackenbergin tutkimusasemalla, jossa hän ja biologi Riikka Kaartinen tekivät paikallisilla pölyttäjillä ja lapinvuokoilla pienimuotoisen kokeen.

Lapinvuokko on Grönlannissa runsaslukuinen laji, joka tarjoaa ravintoa esimerkiksi sitä pölyttäville hyönteisille. Mehiläisten puuttuessa tärkeimpiä pölyttäjiä ovat sukaskärpäset. Asemalla on kuitenkin havaittu, että alueen sukaskärpästen määrä on vähentynyt muutamassa kymmenessä vuodessa jopa 80 %, luultavasti pitkälti ilmastonmuutoksen takia. Grönlanti on ihanteellinen paikka tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sillä napa-alueiden arvioidaan lämpenevän muuta maapalloa nopeammin. Lisäksi arktisten alueiden ekologiset yhteisöt ovat verrattain yksinkertaisia, mikä helpottaa tutkimusta.

Tavoitteena oli havainnollistaa, miten sukaskärpästen väheneminen voi vaikuttaa lapinvuokkojen pölyttymiseen. Humberg ja Kaartinen valitsivat suunnilleen samankokoisia vuokkomättäitä ja töpöttivät ultraviolettivalossa hohtavaa pigmenttitomua osaan kukista. Tomun oli tarkoitus takertua hyönteisiin ja kulkeutua kukasta toiseen kuin se olisi siitepölyä. Koeryhmiä oli kaksi: A-ryhmässä oli 10 sukaskärpästä ja yksi tanhu- ja kukkakärpänen sekä hyttynen (yhteensä 13 pölyttäjää). B-ryhmä oli muuten vastaava, mutta sukaskärpäsiä oli vain 2 (yhteensä 5 pölyttäjää). Humberg otti mättäistä lähtötilannekuvia pimennettävässä kenttästudiossa, jonka ainoana valonlähteenä oli ultraviolettilamppuja. Kuvaamisen jälkeen kasvustot peitettiin harsoteltoilla ja niihin päästettiin pölyttäjiä. Pölyttäjien annettiin levittää pigmenttitomua 72 tunnin ajan, minkä jälkeen hyönteiset kerättiin talteen ja Humberg kuvasi kasvustot uudestaan. Kuvissa näkyy, että pölytys vaikuttaa onnistuneen heikommin teltoissa, joissa sukaskärpäsiä oli vähemmän.

Projekti on saanut tukea Suomen Kulttuurirahastolta, Taiteen edistämiskeskukselta sekä Suomen Taideyhdistykseltä.

BIO

Paula Humberg (s. 1983) on Sipoossa asuva ja työskentelevä valokuvataiteilija. Hänen työskentelynsä yhdistää kuvataidetta ja biologisesta tutkimuksesta lainattuja elementtejä. Humberg kiinnostui biotaiteesta sekä taiteen ja tieteen välisistä yhteistyöprojekteista opiskellessaan samanaikaisesti kuvataidetta ja biologiaa. Hän käyttää kuvien valmistamisessa digikameran lisäksi esimerkiksi skanneria, neulanreikäkameroita ja lumenvedostekniikkaa. Hänen teoksiaan on ollut esillä Suomen valokuvataiteen ja Kuntsin modernin taiteen museoissa sekä useissa gallerioissa.

Kuva: Slot A1 at 72 h, valokuva, 2018.

//

Paula Humberg’s photographic series and bioart project Dispersal visualises some of the impacts that climate change and pollinator decline have on arctic nature. Humberg photographed the series in Greenland at the Zackenberg Research Station where she collaborated with biologist Riikka Kaartinen. Together they conducted a small test using local pollinators and the mountain avens.

The mountain avens is an abundant species in Greenland, and many species rely on it for nutrition, including pollinating insects. In the absence of bees, muscid flies (house flies) are the most important pollinators. However, biologists have shown that the number of muscid flies in Zackenberg has decreased by up to 80 % within only a few decades. This is likely largely due to climate change. Greenland is an ideal place for studying the effects of climate change as it has been estimated that polar regions warm up faster compared to the rest of the globe. Also, ecological communities in the arctic areas are relatively simple, which makes research easier.

The aim was to visualise how the decreased number of muscid flies might affect the pollination success of the mountain avens. Humberg and Kaartinen selected avens tufts that were approximately equal in size and then placed fluorescent pigment into some of the flowers. The pigment was expected to stick to the pollinators in a same way pollen would, enabling transport from one flower to another. There were two test groups: In group A there were 10 muscids, one dagger fly, one hoverfly, and one mosquito (13 pollinators in total). Group B was otherwise similar but there were only 2 muscids (5 pollinators in total). Humberg took baseline photos of the tufts inside a dimmable field studio that was lit only with ultraviolet lamps. Immediately afterwards the tufts were covered with gauze tents and pollinators released inside. The pollinators were left to spread the pigment for 72 hours, after which they were collected and the avens tufts reimaged by Humberg. The photographs show that pollination success appears lower in the tents that had less muscid flies.

The project has received funding from the Finnish Cultural Foundation, the Arts Promotion Center Finland and the Finnish Art Society.

BIO

Paula Humberg (b. 1983) is a photo artist based in Sipoo. Her practice combines visual arts with elements taken from biological research. Humberg got interested in bioart and art-science collaboration projects while studying visual arts and biology concurrently. She employs various image-making techniques – such as scanning, pinhole photography and lumen printing – that diverge from traditional photography. Her works have been shown in the Finnish Museum of Photography and the Kuntsi Museum of Modern Art, as well as in several galleries.

 

Picture: Slot A1 at 72 h, photograph, 2018.