Ars Liberan toimintakeskus

Vuonna 1990 Ars Liberan toimintakeskuksessa oli 10 näyttelyä, mm. Castrop-Rauxelin taiteilijaseura, Künstlerbund Castrop-Rauxel. Vuonna 1991 tomintakeskuksen nimeksi sovittiin pelkkä Ars Libera. Kutsunäyttelyitä järjestettiin kerran vuodessa ja kutsuttuna olivat mm. Juhani Harri 1991 ja Taideahtaajien (Juha Metso, Timo Mähönen ja Heimo Suntio) "Savolaisten New York" 1994. Näyttelyn teoksia oli esillä myös Vapaasatama Sampossa ja Puijonkadun Alkossa. Galleriassa pitivät näyttelyn mm. Antero Toikka, Aarne Jämsä ja Petri Hytönen, Paavo Räbinä, Erkki Pirtola, Jyrki Siukonen ja Anne Tompuri.

Jonkin aikaa gallerian yhteydessä toimineen Taidelainaamon teosvuokraus oli niin vähäistä, että sen toiminta lopettiin.

Puijon koulu

Vuonna 1992 Kuopion kaupungin isännöitsijän toimisto ilmoitti halukkuudestaan lahjoittaa Puijon koulu Ars Liberan omistukseen. Asiassa toimi välittäjänä kulttuuritoimisto. Luovutus tapahtui remontin jälkeen 2.6. 1993 pidetyssä luovutustilaisuudessa. Lahjoituksen jälkeen Ars Libera vastaisi koulurakennuksista itsenäisesti, tontin säilyessä kaupungin omaisuutena.

Ars Libera -galleria lopettaa toimintansa

Ars Libera -gallerian toiminta päättyi 2.10. 1996, parina viimeisenä vuotena maksavien taiteilijoiden saanti galleriaan oli vaikeaa yleisen laman takia. Viimeiseksi näyttelyksi jäi Marja Blomsterin ja Marja Malin näyttely.

RAKASTETTAVAA FANAATTISUUTTA - Savon Sanomat, 28.9. 1996

"Kuopiolaiset kuvataiteilijat ehtivät liki kahdeksan vuotta tehdä käytännöllisesti katsoen pyyteetöntä työtä esittelemällä galleriassaan laadukasta ja ajankohtaista valtakunnallista nykytaidetta tyyten ei-kaupallisessa hengessä. Heillä ei ollut siihen minkäänkaltaisia velvoitteita, mutta kuvataiteen fanaatikkoina he välttämättä tahtoivat.

Liberalaiset taiteilijat katsoivat elokuisessa kokouksessaan, että galleria on palvellut aikansa - ja palvellut vietävän hyvin. Talkoohengessä, oman uran vaalimisen ohella he pitivät yllä galleriaa, jonka katoaminen katukuvasta on valitettavaa. Ymmärrettävän jähmeästi toimiva Kuopion taidemuseo ei laitoksena kyennyt nopsammin liikkuvamman Ars Liberan tavoin vastaamaan ajan haasteisiin, ravistamaan lahkeesta pikaista näyttelyllistä kommenttia nykytaiteen tilasta.."

Hannele Tikkinen, Savon Sanomat, 28.9. 1996

Gallerian sulkeuduttua yhdistys päätti siirtää näyttelytoiminnan yksittäisiin projekteihin. Tavoitteena oli kuvataiteen näkyvyys kaupunkikuvassa, lähellä yleisöä, näyttelytiloina tyhjät liiketilat, varastot, julkiset tilat ja kadut. Ensimmäisenä oli Kari Juutilaisen ja Jaakko Rönkön toteuttama Projekti no 1 vuonna 1997. Se oli tilateos,

jossa kaupunkilaisten kasvokuvia projisoitiin tyhjän liiketilan seinille aforismien ja taideteoskuvien kera.