ARS LIBERA KUOPION KUVATAITEILIJAT RY - HISTORIIKKI


1950 - luku

Alku

Perustaminen

Vuonna 1947 12.2. perustettiin Kuopion Taiteilijaseura sitä oli perustamassa kaksi kuopiolaista kuvataiteilijaa, Reino Martikainen ja Tauno Gröndahl. Kymmenisen vuotta myöhemmin kuvataiteilijoiden oman seuran perustaminen tuli ajankohtaiseksi ja perustamiskokous pidettiin Hotelli Jousimiehessä 27.4.1958. Mukana oli 11 taiteilijaa, Unto Heikkinen, Juha Järveläinen, Helvi Pitkänen, Hilkka Sipilä, Saila Niskanen, Wäinö Nevaluoma, Kaj Michael, Tauno Gröndahl, Veijo Tuomainen, Pentti Leskinen ja Oka Karvonen. Toiminnan tavoitteiksi mainittiin mm. " oman ja julkisen näyttelytoiminnan tehostaminen, keskinäinen yhteistoiminta, ammattitaidon kehittäminen, ohjelmallisten kokousten pito sekä huoneistokysymyksen ratkaiseminen".

Nimikilpailun tuloksena valittiin yhdistyksen nimeksi Kuopion Kuvataiteilijat ry ja kutsumanimeksi Ars Libera.

"Vapaa taide - mitä se sitten meinaa? Se meinaa sitä, että kuvantekijät haluavat puhaltaa yhteiseen hiileen, silloin kun yhteiset asiat, vaikkapa taloudelliset, ovat kysymyksenä, mutta työssään jokainen säilyttää itsenäisyytensä."

Oka Karvonen, Savo 14.9.1958.

 

Jäsenet

Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Kaj Michael, sihteerinä Oka Karvonen, rahastonhoitajana Veijo Tuomainen, jäseninä Unto Heikkinen ja Hilkka Sipilä sekä ulkopuolisena jäsenenä Hannu Saastamoinen.

Aikanaan Kuopion Taiteilijaseuraan hyväksytyt siirtyivät automaattisesti Ars Liberaan ja myöhemmin jäsenyys ratkaistiin jyrytyksellä. Alussa jäseniä oli 17.

 

Omia näyttelyitä

Perustamisvuonnaan Ars Libera aloitti ensi-iltanäyttelyiden sarjan Kuopion Yhteisteatterin teatterikahvilassa. Näyttelysijat arvottiin ja ensimmäisenä oli vuorossa Saila Niskanen, seuraavina Arttu Halonen, Sunna Lindqvist, Veikko Koponen ja Tauno Gröndahl. Asko Oy ja Kuopion Säästöpankki olivat luvanneet myös näyttelytilaa.

 

Muita näyttelyitä

Ars Libera järjesti Kuopioon vuosina 1961-63 kolme kiertonäyttelyä, Taidemaalariliiton kiertonäyttelyn, Goethe-instituutin lähettämän Der Blaue Reiter- ryhmän värijäljennöksiä sekä Suomen Taideakatemian valistusosaston lähettämän "Pariisin mestareita" etsaus- ja litografianäyttelyn.

 

Oma ateljee

Yhdistys sai oman työhuoneen lokakuussa 1958. Ateljee sijaitsi Maaherrankatu 7:ssä Suoja-taloyhtiön neljännesssä kerroksessa. Huoneistossa oli 77 neliötä, kattoikkunat, komerotilaa ja parvekkeelta näköala etelään.. Avajaisjuhlat pidettiin 20.10. ja Unto Heikkinen toimi vuoteen 1964 ateljeen isäntänä ja grafiikan välineistön hoitajana.Vuoden 1958 loppupuolella yhdistys sai tilattua Aukusti Tuhkan suunnitteleman etsausprässin Tampereelta. Kuopion Taiteilijaseura oli myöntänyt apurahan prässin hankkimista varten ja se tuli maksamaan 36 000 markkaa. Vuoden 1959 alussa pidettiin ateljeessa syväpainografiikan peruskurssi opettajina Juha Järveläinen, Unto Heikkinen ja Viktor Kuusela. Ateljeessa pidettiin jäsenkokouksia ja koulutustilaisuuksia ja siellä toimi myös Kansalaisopiston kuvataidepiiri. Aluksi Kuopion kaupunki avusti vuokranmaksussa ostamalla ateljeessa työskenteleviltä taiteilijoilta teoksia. Aukusti Tuhka järjesti kivipainoprässin hankinnan 1960 Maanmittaushallituksen konttorista Helsingistä. Prässi saatiin koottua kuitenkin vasta vuoden 1963 loppupuolella Lennart Fagersin johdolla. Tuhka lahjoitti yhdistykselle 1964 litokiviä sekä kivien hiomapöydän.Yhdistyksen ateljeeta pidettiin pystyssä Kuopion kaupungin ja Opetusministeriön avustusten turvin vuoden 1964 syksyyn asti. Talo-osakeyhtiö Suojan 50 % vuokrankorotus lopetti ateljeen pidon. Huoneisto tyhjennettiin ja läksiäiset pidettiin 26.8.1964. Puheenjohtaja pelasti yhdistyksen ikävästä tilanteesta tarjoamalla omakotitalonsa alakerran ns. askarteluhuoneen grafiikan työhuoneeksi. Työhuone saatiin kunnostettua talkoovoimin ja eri liikkeiden lahjoitusten turvin. Tila oli kuvataiteilijoiden käytössä vuoden 1968 loppuun.

 

Seinämaalauskilpailu

Vuodenvaihteessa 1958-59 Julkulan sairaalan liittovaltuusto julkisti seinämaalauskilpailun Ars Liberan taiteilijoille. Kilpailuun jätettiin 16 työtä, joista 10 lunastettiin. Voittajatyö oli Veikko J. Koposen Per Dolorum Ad Lucem.