Näyttelyt

10.5.-20.5.2018 Jouni Airaksinen: Luonnosta – Ihmistä

JOUNI AIRAKSINEN
LUONNOSTA – IHMISTÄ

”Jouni Airaksisen taiteen teema on koko hänen taiteilijanuransa ajan ollut mieshahmo. Tämä arkkityyppinen valinta on avannut tekijälleen mahdollisuuden tulkita ihmisen olemassaoloa laajimmassa mahdollisessa mitassa. Airaksisen taide on sivunnut jokaisen kohdalle tulevia myyttejä: syntyminen, kasvaminen, työ, kuolema.

Hänen teoksensa ovat helposti lähestyttäviä mutta niiden tyhjentävä analysointi mahdotonta.

Taitavasti tilaa haltuun ottavissa veistoksissa henkilökohtainen ja yleinen kietoutuvat toisiinsa ja kertovat tarinaa, joka osuu jokaisen kohdalle.

Vaikka ovatkin voimakkaasti läsnä olevia teokset välttävät pateettisuuden. Niiden arkipäiväisten materiaalien hienovireinen käsittely luo Jouni Airaksisen taiteen ympärille auran, jossa todentuu hänen henkilökohtainen manifestinsa:
Taiteen syvin tehtävä on lohduttaa.”

-Kuvataiteilija, kriitikko Jaakko Rönkkö, Taide-lehti, 6/2005

Ihmisfiguurien lisäksi käytän töissäni myös luontoaiheita. Luontoaiheet eivät ole minulle niinkään maisemia, vaan välineitä kuvata muita tunteita ja ajatuksia.

Luontoaiheet tulevat teoksiini ”luonnostaan” ja jopa salaa. Tämä saattaa johtua lapsuudesta, jolloin kaupunkilaispoika vietti paljon aikaa maatilalla Tervossa.

Luonto on myös yksi asia, joka kiinnittää minut suomalaisuuteen.

Näyttelyä on tukenut:

Lisätietoja:

Jouni Airaksinen
044 2704033
j.airaksinen@dnainternet.net
http://www.jouniairaksinen.net/

arslibera.com/galleria
arslibera60@gmail.com

26.4.-6.5.2018 Pekka Hiltunen: Samsara

S A M S A R A
mikä se on
ELONPYÖRÄ
JÄLLEEN-
SYNTYMIEN
KEHRÄ

“Ratkaiseva vaihe elämässäni tapahtui Pariisissa, kahvilan terassilla vastapäätä Moulin Rougea vuonna 1962. Miettiessäni elämän tarkoitusta? Päätin palata kotiin ja harjoitella tosissaan piirtämistä ja maalaamista. Esimerkiksi maalasin usein itseni ulos kämpästä, kun lattioita myöten kaikkialla oli kuivuvia teoksia.

Vapaassa taidekoulussa kävin vuonna 1964 sopivan pätkän. Muuten elämä on pitänyt kasvusta huolen.
Ensimmäinen merkittävä näyttelyni oli Galleria Pinxissa vuonna 1969.

Samsara on tibettiläinen ilmaus jälleensyntymien ketjulle / pyörälle. Sielutietoisuus irrotetaan suuremmasta kokonaisuudesta kehollistumaan maan piiriin ja keräämään kokemuksia, joista kertyy karmaa. Satojen, jopa tuhansien jälleensyntymien jälkeen alkaa selvitä, ettei kannata toimia aina negatiivisesti, kuten esimerkiksi ahneesti, itsekkäästi tai väkivaltaisesti tilanteessa kuin tilanteessa.
Niinpä positiivinen eli rakkaudellinen suhtautuminen elämän haasteisiin ja tilanteisiin alkaa purkaa karmaa, kunnes tulee hetki, ettei enää tarvitsekaan inkarnoitua maalliseen kehoon, vaan edessä on valittavana paljon muuta.”

Pekka Hiltunen
(s. 21.8.1940 Helsinki)

Lisätietoja:

Pekka Hiltunen
pekka.hiltunen.hilt@gmail.com

arslibera.com/galleria
arslibera60@gmail.com

12.-22.4.2018 Antti Rönkä: Maalauksia

Antti Rönkä: Maalauksia, Galleria Ars Liberassa 12.4.-22.4.2018

Galleria Ars Liberaan esille tulevien maalausten aiheina ovat käsitteelliset sanat ja pelkistetyt abstraktiot. Näyttelytilassa siniset sanamaalaukset saavat rinnalleen abstraktioissa toistuvan liikkeen.

Antti Rönkä (s.1973) on valmistunut Imatran taideoppilaitoksesta kuvataiteilijaksi 1998. Hän asuu ja työskentelee Kuopiossa. Rönkä on pitänyt aktiivisesti näyttelyitä kotimaassa ja ollut mukana mm. Mäntän kuvataideviikoilla ja Nuorten näyttelyssä. Rönkä on Taidemaalariliiton ja Kuopion kuvataiteilijat Ars Liberan jäsen.

Lisätietoja:

Antti Rönkä
antti.ronka@gmail.com

arslibera.com/galleria
arslibera60@gmail.com

29.3.-8.4.2018 Jarkko Juvonen: Ägelä 3.0

Olen Jarkko Juvonen. Synnyin Kuopiossa vuonna 1968. Turhauduin vuonna 1988 ja löysin kaiken turhautumisen alta Ägelän. Valmistuin Imatran taideoppilaitoksesta vuonna 1992. Asun ja työskentelen Kuopiossa. Olen raivoraitis.

Ägelä-kokonaisteokset koostuvat tilallisesta, verkkomaisesta rakenteesta, joka on verrattavissa monista asioista koostuvaan merkitysverkkoon. Käytän ajattelun merkityskokonaisuuden muodostumisen visuaalisena metaforana verkkomaista tilateosrakennetta, jonka eri pisteissä on erilaisia asioita kuvaavia maalauksia, kollaaseja tai grafiikan vedoksia. Narut kuvaavien teosten välissä kuvaavat asioiden yhdistymistä omassa ajattelussani. Jotkut asioita kuvaavat teoksen osat ovat lähempänä toisiaan ja täten vahvistavat asioiden välistä ja yhteistä merkitystä. Näin koostuneesta verkkoanalogiasta voidaan teosta tulkita suoraan. Tulkinta koostuu kokonaisuudesta osakokonaisuuksien painotusten korostamana.

Osakokonaisuuksissa esitän erilaisia elämääni kuuluvia asioita, jotka liittyvät toisiinsa oman elämäni ajattelun tai tuntemuksien tai molempien summana. Näistä koostuva kokemuspohja tulee esille teoksen rakenteen kautta. Oman elämän kokemukset koostuvat kaikesta inhimillisestä kokemisesta vuosikymmenten varrella.

Karkeana ja yksinkertaistettuna esimerkkinä kokonaisteoksessa esitetyt luonnon saastumiseen liittyvät asiat yhdessä pyöräilyaiheisten teosten kanssa kuvaavat ratkaisuehdotusta ympäristön saastumisen rajoittamiseksi: aja pyörällä, älä autolla. Toisaalta mielihyvää kuvaavat teokset lähellä pyöräilyaiheisia teoksia kertovat pyöräilyyn liittyvästä hurmiosta. Tätä ketjua jatkamalla ja siitä merkityksiä koostamalla saadaan kokonaisteoksen monisäikeinen sanoma esille.”

Ägelä täyttää tänä vuonna 30, Jarkko täyttää 50 ja Ars Libera 60 vuotta! Kolmoisjuhlat!

Lisätietoja:
Jarkko Juvonen
0503583175
agela@kapsi.fi
http://agela.kapsi.fi/

15.-25.3.2018 Sanna Nissinen: Nyt ja kuolemamme hetkellä

Galleria Ars Liberassa nähtävät teokset ovat saaneet inspiraationsa kätensä menettäneistä keskiaikaisista pyhimysveistoksista. Ikonimaalaus vaikutti helpommalta tavalta tavoittaa jotain keskiaikaisen taiteilijan mielenmaisemasta, jossa työskenneltiin Jumalan, ei omaksi kunniaksi. Prosessin aikana se kuitenkin muodostui tärkeäksi osaksi lopputulosta. Taiteilijan aiemmin käsittelemät keskeneräisyyden ja rikkinäisyyden teemat kohtaavat ortodoksisiin ikoneihin liittyvän teologian herättämät ajatukset pyhyydestä ja ihmisyydestä. Teokset on toteutettu pääosin piirtämällä ja kultaamalla jätevanerille ja muulle löytömateriaalille.

Sanna Nissinen (s. 1984 Leppävirralla) on valmistunut kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralla ja nykyään asuu ja työskentelee Kuopiossa. Hän käyttää usen installaatiomaisiksi, sarjallisiksi kokonaisuuksiksi muodostuvissa teoksissaan piirustusta ja kuvanveiston perinteisiä tekniikoita.

Lisätietoja:
sanna.k.nissinen@gmail.com
http://sannanissinen.blogspot.fi/
https://www.instagram.com/jeekaka_/

1.-11.3.2018 Tuija Suutari: Akvarelleja

“Maalaus on hetki, kokemus, pysähdys. Värit elävät vedessä, polskivat elämän yläjuoksussa. Akvarellimaalauksessa pitää napata kaikki mitä virta tuo.

Pudotan punaisen paperille ja siinä kukkii yönkuningatar ja autiomaan kaktus.

Näyttelyssäni on esillä akvarelleja tältä vuodelta.” (Tuija Suutari, 2018)

Tuija Suutarin hehkuvan värikkäät maalaukset juhlivat elämää kaikessa runsaudessaan. Yhtäaikaiset tapahtumat johdattavat katsojaa niin suureen iloon kuin tummiin varjoihin.

Tuija Suutari on syntynyt 1958 Somerniemellä ja opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa 1980-1985, Vapaassa Taidekoulussa 1980. Tuija Suutarin teoksia on mm. Kuopion ja Oulun taidemuseoiden ja Kuopion, Tampereen ja Oriveden kaupunkien kokoelmissa.

Lisätietoa:

Tuija Suutari           

tuija.suutari@gmail.com

http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/1920

Galleria Ars Libera Aukioloajat:

arslibera60@gmail.com

Suokatu 30

70110 Kuopio

ma-ti kiinni

ke-pe: klo 15-19

la-su: klo 12-17

15.2. – 25.2.2018 Sami Korkiakoski: Play

Toisena näyttelynä Ars Liberan juhlavuoden galleriassa nähdään uusia
teoksia taidemaalari Sami Korkiakoskelta. Teokset ovat niin tuoreita,
että öljyvärin haistaa galleriassa. Suurin osa näistä viime vuonna
aloitetuista Korkiakosken maalauksista on nimittäin valmistunut tämän
vuoden puolella. Näissä viimeisimmissä teoksissaan taiteilija
herkuttelee materiaaleilla. Hän on liimannut maalauskankaille
saksittuja kankaankappaleita tai maalattuja puuriman pätkiä, tuoden
teosten pintaan aivan uuden ulottuvuuden. Välillä hän käyttää
kollaasia hävittäen sen maalauksen kerrosten sisälle – välille nostaen
kollaasin kappaleet vahvistamaan maalauksen rakenteita, jopa
liioiteltua materiaalisuutta. Nyt nähtävissä teoksissa taiteilijan
läsnäolo ja tunne välittyy katsojalle kaikkine tasoineen. Mukana on
aiempaa vahvemmin myös väri, jolla taiteilija tulkitsee vahvaa
esteettisyyden kaipuutaan. Hän myös näyttää villeillä maalauksillaan
ekspresiivisen maalariutensa voimakkaammin kuin ennen.
Intuitiivinen maalaustyyli, jossa tunteet ja aistit vievät pensseliä
ennalta tehtyjen suunnitelmien sijaan, on haastavaa ja tyhjentävää.
Siinä taiteilija antaa kaikkensa kankaalle ja jäljet, jotka siihen
jäävät ovat ammennettu suoraan taiteilijan sisimmästä olemuksesta.
Musiikki, rytmi ja tunne vievät kädenliikettä.

Sami Korkiakoski maalaa teoksia, joissa hän puristaa maalia suoraan
öljyvärituubista tai levittää sitä kankaalle pensselin sijaan sormilla
tai pursottaa silikonipyssyllä. Ruumiillisestikin rankka tapa maalata
luo rytmin avulla jännitteitä viivojen ja kankaan välille. Viiva
liikkuu kankaalla eri intensiteetein luoden tunnelmia ja vuoropuhelua.
Välillä se on pehmeää ja herkkää kun taas ajoittain aggressiivista tai
voimallista. Viivat kätkevät välillä taustan taaksensa
kerroksellisuudellaan, toisinaan ne peittävät vain osan kankaasta,
jättäen tilaa sen tekstuurille ja tulkinnalle.

Kankaalle tallentuu tarinoita ja tunteita, joita taiteilija on
maalaushetkessä kokenut ja ne välittyvät katsojalle muun muassa
maalausten fyysisyyden kautta. Välillä viiva on ohutta vetoa ja
välillä paksua kolmiulotteista linjaa. Ekspressionistisissa teoksissa
voi tuntea päässeensä ikään kuin taiteilijan viereen tarkastelemaan
miten hänessä velloneet tunteet ovat siirtyneet kankaalle.

Teksti: Makasiini Contemporary ja Sami Korkiakoski

Sami Korkiakoski (s. 1978 Eskilstunassa, Ruotsissa, asuu Kuopiossa)
valmistui taiteen maisteriksi Aalto yliopistosta 2007 ja kuvataiteen
maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2013. Hänen teoksiaan on ollut
lukuisissa näyttelyissä, edelliset yksityisnäyttelyt olivat viime
vuonna tm•galleriassa Helsingissä ja Makasiini Contemporaryssa
Turussa. Korkiakosken teoksia on mm. Jyväskylän, Kuopion, Salon ja
Sara Hildénin taidemuseoiden, Wäinö Aaltosen museon, Viljo Hurmeen
säätiön, Valtion sekä Lars Swanljungin kokoelmissa. Korkiakoski
tunnetaan viivan rytmiä tutkivista maalausinstallaatioistaan ja
voimakkaasta ekspressionismistaan. Hän on mm. Taidemaalariliiton ja
Ars Liberan jäsen.

Lisätietoa:
Sami Korkiakoski
www.samikorkiakoski.com
sami.korkiakoski@gmail.com
Instagram: @samikorkiakoskiartist

1.2.-11.2.2018 Johanna Väisänen: Kesäteatteri

Galleria Ars Liberan näyttelyvuoden aloittaa Johanna Väisänen mediainstallaatiollaan Kesäteatteri- fragmentteja William Shakespearen Kesäyön unelmasta.

Vein metsään teidät; suolle ohjaan pian,

ryteikköön, viitaan, okapensaikkoon.

”Amatöörinäyttelijät esittävät aapasuolla, järvessä, pellolla, sekä autioituneessa koulussa katkelmia William Shakespearen Kesäyön Unelmasta.

Teos on kirjailijan tekstin läpi suodattunutta kaipuuta mielikuvitusmaailmaan, kevyeeseen elämänasenteeseen ja ennen kaikkea unenomaisiin, kesäisiin maisemiin ja luontoon. Runomuotoisen näytelmän kieli on kaunista, koukeroista ja vanhahtavaa, siinä muoto menee usein sisällön ohi. Tunnen rakkautta amatöörinäyttelijöiden roolisuorituksia kohtaan, harjaantumattomalla ilmaisullaan he tahattomastikin pakenevat maneereja ja heidän esitystapansa ovat usein tarkoituksettomastikin raikkaita, mutta kömpelöitä. Teoksessa on mukana henkilöitä, jotka ovat ensi kertaa näyttelemässä.

Olen valinnut teokseen Kesäyön keijujen ja Puckin repliikkejä. Vastapainoksi keijuille teoksessa on mukana Kesäyön unelman sisänäytelmän, Pyramuksen ja Thisben roolijako ja harjoitukset, jossa tyylilaji muttuu (tahattoman) komiikan puolelle.

Teoksella kokeilen näytelmän esittämistä videotaiteen luomin materiaalin muokkausmahdollisuuksin ja esitysmahdollisuuksin. Kerroksellisuus kiinnostaa ja kiehtoo minua. Näytelmässä harjoitellaan sisänäytelmää, jota näytellään autioituneen koulun salissa kuvattavaksi videolle, joka esitetään mediainstallaatiossa.

Teoksella haluan leikitellä ajatuksella, ettei maailmassa olisi enää mitään muuta jäljellä, kuin luonto, vähän ihmisiä ja Shakespeare, joka on elänyt jo puoli vuosituhatta. Tätä kautta esityspaikaksi valikoitui suo, joka on hitaasti muotoutunut tuhansien vuosien aikana ja on biotooppina uhanalainen. Mitä on jäljellä seuraavien viidensadan vuoden päästä?” (Johanna Väisänen, 2018)

Johanna Väisänen on mediataiteilija, joka asuu ja työskentelee Kuopiossa. Monet hänen teoksensa kytkeytyvät muistin problematiikkaan. Hänen teoksensa tarkastelevat muistamista sekä menneisyyden ja nykyisyyden välistä dynamiikkaa eri näkökulmista. Hänen käyttämiään tekniikoita ovat video, valokuva, ääni, piirustus ja maalaus, sekä hän yhdistelee näillä tehtyjä elementtejä installaatioiksi.Vuodesta 2002 alkaen hän on pitänyt omia näyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla.

Näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto ja VISEK.

jkvaisanen@gmail.com
www.johannavaisanen.com
Instagram: johannakvaisanen